18 marraskuuta, 2015

To learn to read is to light a fire; every syllable that is spelled out is a spark


Kirjapostaus! Tällä kertaa kaikki kolme on kirjoja joita rakastin niin paljon että sattuu. Kaksi ekaa luin Kindlellä, mutta Miles from Nowheren tilasin käytettynä awesomebooks.comista.

kirjapostaausss

Megan Abbott: Dare Me
“That’s what people never understand: They see us hard little pretty things, brightly lacquered and sequin-studded, and they laugh, they mock, they arouse themselves. They miss everything. You see, these glitters and sparkle dusts and magicks? It’s war paint, it’s feather and claws, it’s blood sacrifice.” 

Miten en vielä puhunut tästä blogissa? Ehdottomasti yksi parhaita tänä vuonna lukemiani kirjoja, just sellanen joka rikkoi mun sydämen ja jäi kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa.
Dare Me on trilleri, mutta oikeasti se on synkkä ja intensiivinen tarina siitä, mitä on olla tyttö. Glitteriä, barbiepinkkiä huulikiiltoa, kunnianhimoa, verta, manipulaatiota. 


Sarah Hepola: Blackout: Remembering the Things I Drank to Forget
“I wanted the gift of forgetting. Boozy love songs and brokenhearted ballads know the torture of remembering. If drinking don't kill me, her memory will, George Jones sang, and I got it. The blackouts were horrible. It was hideous to let those nights slide into a crack in the ground. But even scarier was to take responsibility for the mess I'd made. Even scarier was to remember your own life.” 

Dare Me oli ehkä paras kirja jonka luin tänä vuonna, mutta Sarah Hepolan Blackout oli ehkä tärkein kirja jonka luin. Mulla nyt oli omat syyni pelätä ja samalla rakastaa tätä kirjaa, mutta uskon että tää on hyvä lukukokemus niillekin, joille blackout -humala on vähän tuntemattomampi kokemus. Hepola on hyvä kirjoittaja; hauska ja älykäs, eikä ota itseään turhan vakavasti. 



Nami Mun: Miles from Nowhere
“And at the start of every new day, I still believed I could choose my own beginning, one that was scrubbed clean of everything past.” 

Ostin tän kirjan alunperin siksi että Chuck Palahniuk suosittelee tätä nettisivuillaan, mutta on olemassa niin paljon muitakin syitä lukea tää. 
Miles from Nowhere kertoo Joonista, teinitytöstä joka karkaa kotoa 1980 -luvun New Yorkissa. Kirjassa ei oo perinteistä juonta tai ongelmaa joka protagonistin pitäisi kirjan aikana ratkaista, vaan me saadaan kuulla tarinoita vuosien varrelta ja se toimii tosi hyvin. Todella synkkä kirja, mutta Mun on niin taitava kirjoittaja ettei kirja huku kokonaan synkkyyteen ja toivottomuuteen.

Mitä sä oot lukenut viime aikoina? 


8 kommenttia:

  1. Anonyymi18:40

    Rakastan näitä sun kirjapostauksia yli kaiken, koska saan aina uusia vinkkejä kirjoista, mitä haluan tulevaisuudessa lukea (ihan kuin se tbr pino ei olis tarpeeks iso muutenkin).

    Tällä hetkellä itse luen YA stand - alone kirjaa Ember in the Ashes. Ihan ok kirja, mutta aina kun näitä ya-kirjoja lukee välipaloina joutuu aina vähän kuitenkin pettymään niiden yksinkertaisuuteen. Henkilöhahmot jää etäiseksi ja heistä ei kauheasti välitä. Tähän mennessä parasta ya genrenä on tarjonnut Nälkäpeli-trilogia.

    Ember in the Ashesia ennen luin John Boynen the Boy in the striped pajamas, mikä ei loppupeleissä ollut niin sydäntä särkevää kuin odotin.

    Tähän mennessä lukuvuoden paras kirja on ollut Madeleine Millerin the Sony of Achilles, mistä itseasiassa sain vinkin juurikin tästä sinun blogistasi. Todella jotenkin näkymätön kirja etenkin ahkerasti seuraamassani booktube-yhteisössä, mikä kyllä ihmetyttää suuresti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti! näitä postauksia on aina tosi kiva kirjoitellakin.

      mä itseasiassa luin Nälkäpelien tokan kirjan tuossa kuukausi sitten, ihan vaan kun se sattui olemaan tuolla Kindlessä ladattuna. tykkäsin tästä tokasta paljon enemmän kuin ekasta kirjasta, mutta en mä silti oikein voi pitää itseäni fanina.

      katsoin Boy in the Striped Pajamasin leffana ja ehkä sen takia jäi lukematta -- mutta saa nähdä jos tulee joskus luettua; musta tuntuu että tää on sellanen kirja jota tulee vastaan aina jossain pokkarialennusmyynneissä niin en pitäis mahdottomuutena että nappaan sen joskus mukaan jostain.

      ja the Song of Achilles!!! yksi lempikirjoista ehdottomasti ikinä. mäkin oon vähän ihmetellyt että miksei tää ole jo kunnon kulttiklassikko, mutta ehkä porukka vaan näkee sen fanfictionina Iliadista ja siks vähän vieroksuu.

      Poista
  2. Oi jes, uusia kirjoja to-read -listalle, kiitos!

    Harmittaa, kun en itse osaa enää raivata niin paljon aikaa lukemiselle, etenkin kun nuorena tuli vietettyä kaikki vapaat hetket välitunnit mukaan lukien nenä kiinni kirjassa. D: Vähän aikaa sitten ehdin kuitenkin lukaista Hannah Kentin Burial Ritesin, joka sopi tunnelmaltaan varsin erinomaisesti näihin pimeneviin iltoihin. Vaikka odotukset olikin arvosteluitten perusteella taas vähän turhan korkealla, niin täytyy sanoa, että oli ensimmäiseksi romaaniksi lupaava avaus, jonka taustalla ollut perinpohjainen tutkimustyö kyllä näkyi. Koko kirja oli oikeastaan tositapahtumiin pohjautuva uudelleenkerronta, mikä toi vielä oman säväyksensä, ei huono. Seuraavaksi vois olla vuorossa The Lake of Dead Languages.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. musta tuntuu kans ettei oikein ole aikaa lukemiselle :-D oon tänä vuonna listannut kaikki tenttikirjatkin Goodreadsiin ihan vaan etten jäisi haasteessa niin pahasti jälkeen..

      Burial Rites kuulostaa aika mielenkiintoiselta, lisäsin ton mun to-read-listalle!

      The Lake of Dead Languages on tosi hyvä, mä haluisin itse lukea sen uudelleen tässä joskus mutta on niin paljon uusia hyviä kirjoja luettava ettei jonkin toistamiseen lukeminen tunnu fiksulta.

      Poista
  3. Lähiaikoina oon lukenu Persepolis-sarjakuvat, jotka oli tosi hyviä, Krista Launosen Luovuus lähtee käsistä oli myös hyvä. Kesällä ihastuin Sarah J. Maasiin koska ya fantasia, jossa on awesome naissalamurhaaja joka rakastaa kirjoja.... <3___<3 Riikka Pulkkisen Totta-kirjan luin uusiks myös tässä syksyllä ja oli taas ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sarjakuvat on maailma johon mä en oo päässyt sisälle lainkaan vielä, mutta nyt mulla on kaverilta lainassa Gerard Wayn The Umbrella Academyn eka osa ja ehkä tää on se mun gateway drug. :-Dd

      Pulkkisen Totta on mun lukulistalla, ihan jo vaan senkin takia että haluaisin lukea enemmän kotimaista kirjallisuutta. oon vuosikausia jäljessä kaikkien uutuuksien kanssa ja klassikoistakin suuri osa on lukematta -- mä en oo lukenut edes Tuntematonta Sotilasta ikinä, hups.

      Poista
  4. Heh, älä huoli, en mäkään oo lukenut Tuntematonta Sotilasta. Ja mitä pikkusisko siitä sanoi, niin en varmaan ikinä tuu lukemaankaan. En tykkää muutenkaan yhtään suomalaisesta sen ajan kirjallisuudesta ja kaikki suomalainen realismityyppinen juttu on niin plääplää etten itse jaksa sitä lukea :D

    Luen tällä hetkellä Mamrie Hartin kirjaa (oih youtubekirjat on mun uus rakkaus tänä vuonna) ja sit Game of Thronesia kahlaan läpi. Sitä ennen luin Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin, ja täytyy kyllä sanoa, etten pettynyt yhtään.

    Tuo Hepolan kirja kuulostaa supermielenkiintoiselta. Koskakohan ehtisin sen vain lukemaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (siiis miksei mun blogi anna mun kommentoida, onpas turhauttavaa, ehkä tää nyt onnistuis)

      Joo siis vähän samoja fiiliksiä Tuntemattomasta Sotilaasta... :-D oon kyllä pari kertaa miettinyt että voisin pitää jonkin "kotimaisen kirjallisuuden vuoden" jonka aikana lukis pelkästään kotimaisia kirjoja mutta olisi ehkä vähän turhan haastavaa

      mä luovutin ASoIaFin kanssa, oon puolessa välissä A Feast for Crowsia ja musta tuntuu että mun osalta jäi tohon. ei vaan inspaa.

      oi Jumalat juhlivat öisin ♥♥♥

      Poista

UKK:
instagram?
pauliinakiero
twitter?
@pauliinakiero
tumblr?
http://pauliinak.tumblr.com/